Kategoria: Vieraskynäkirjoitus

Kansainväliset ilmastoneuvottelut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoista jatkuvat marraskuun alussa Glasgowissa. Siinä missä poliittiset päättäjät ovat jumittaneet kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden parissa vuosikymmeniä, ovat yritykset toimineet viime vuosina entistä voimakkaammin ilmastopolitiikan kirittäjinä.

Glasgowin ilmastokokouksen alla esimerkiksi World Economic Forum julkaisi yli 90 suuren yrityksen johtajan kirjeen poliittisille päättäjille, jossa vaadittiin maita sitoutumaan päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ja sitoutumaan hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, jotta lämpeneminen olisi mahdollista rajoittaa 1,5 asteen tuntumaan.

Aikaisemmin Climate Leadership Coalition (CLC) johdolla on käynnistetty Call on Carbon -hanke, jonka tavoitteena on nopeuttaa ilmastoinvestointeja ja hiilidioksidipäästöjen tehokkaan hinnoittelun käyttöönottoa. Allekirjoittaneet yritysjohtajat, joissa olen itsekin mukana, vaativat päättäjiä asettamaan hiilineutraaliustavoitteidensa tueksi Pariisin sopimuksen mukaiset tehokkaat, luotettavat ja tarkoituksenmukaiset hiilipäästöjen hinnoitteluvälineet, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan investointipolun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

Miksi yritysjohtajat vaativat päättäjiltä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa? Tämä on hyvin loogista. Kuolleella planeetalla ei ole liiketoimintaa, hyvinvointia tai työpaikkoja. Ilmastokriisi on yrityksille systeeminen riski, johon tarvitaan pikaisia toimia. Toimintaympäristö uhkaa ilmaston kuumetessa käydä liian epävakaaksi pitkäjänteiselle liiketoiminnalle. Eri sidosryhmät odottavat myös toimia.

Pelkät muille osoitetut vaatimukset eivät kuitenkaan riitä. Omakin pesä olisi syytä puhdistaa. Yritysten liiketoiminta on yksi ilmastokriisin keskeinen syy. Fosiiliyhtiöt ovat jo vuosikymmeniä tienneet ilmaston lämpenemisestä, mutta ovat aktiivisesti piilotelleet ja väheksyneet sen vaikutuksia. Nämä yhtiöt joutuvat vielä tulevina vuosina kantamaan historiallisen vastuun ja maksamaan teoistaan. Vähän samaan tapaan kuin tupakkateollisuus.

Muutoksen tuulet puhaltavat. Hollannissa öljy-yhtiö Shell tuomittiin kiristämään ilmastotavoitteitaan oikeuden päätöksellä. Glasgowin ilmastokokouksen alla öljy-yhtiöiden johtajat olivat myös historiallisesti ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen kongressin kuultavana toiminnastaan.

Monilla yrityksillä on kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja uskottavia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Omalla vastuullisuustyöllä kehuminen voi kuitenkin näyttää paikoin siltä, kuin olisi ensin sytyttänyt talon tuleen ja kehuisi sitten sillä, että on soittanut palokunnan paikalle ja osallistunut sammutustöihin.

Jotta yritysten vaatimukset olisivat uskottavia, kannattaa ilmastotoimissa huomioida ainakin seuraavat kolme seikkaa: 

1. Yrityksen ilmastotoimenpiteiden on oltava linjassa ilmastotieteen kanssa.Minimivaatimus on se, että yritys on sitoutunut Science Based Targets -aloitteeseen. 
2. Vastuullinen yritys noudattaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja hoitaa myös historialliset päästönsä. Vastaa siis siitä, että oman yritystoiminnan seurauksena ilmakehään aiheutetut päästöt tulevat siivotuksi sieltä pois esimerkiksi nieluja kasvattamalla. 
3. Jotta tämä olisi mahdollista, olisi hyvä kirjata yhtiöjärjestykseen vastuullisuus ja sitoutuminen ilmastotieteen mukaisiin päästövähennyksiin. 

Seuraavaksi odotan yritysjohtajien yhteistä kirjettä, jossa he kertovat, miten he hoitavat itse historiallisen vastuunsa ilmastokriisin ratkaisussa eivätkä vain vaadi muilta toimia. Ehkä Glasgowin ilmastokokous olisi sopiva paikka tehdä tämä.

Lisätietoja ilmastokokouksesta: 
– Ympäristöministeriö: Glasgow´n ilmastokokous COP26
– Kansainvälisen ilmastosopimuksen (UNFCCC) sivut
– Puheenjohtajamaa UK:n kokoussivut

Leo Stranius, toimitusjohtaja

Third Rock Finland

---

Vieraskynäkirjoituksissa ääneen pääsevät eri alojen vastuullisuusammattilaiset ja eri yritysten edustajat. Kirjoitukset edustavat kirjoittajan ja tämän edustaman organisaation näkemyksiä.

Kierrätyspaperia käyttämällä pelastetaan metsiä. Metsätalous tuhoaa metsää ja niiden arvokasta hiilinielukapasiteettia. Kierrätetyllä paperilla on pienempi ympäristöjalanjälki. Näitä, ja muita sitkeässä olevia, ja toki virheellisiä, uskomuksia metsä- ja paperiteollisuudesta vilisee arkipuheessa ja mediassa vielä harmillisen runsaasti. Vuonna 2020 UPM:n toteuttaman kansalaiskyselyn mukaan 40 prosenttia vastanneista suomalaisista uskoo, että suomalaisen metsän hiilinielu on merkittävästi pienentynyt edeltävän 20 vuoden aikana. Toisaalta ilmiö on ymmärrettävä: ilmastonmuutoksen ja luontokadon kiihtyminen ja ilmastotoimien välitöntä tarpeellisuutta korostavat hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viimevuotiset raportit herättävät suomalaisissa huolta arvokkaiden metsiemme käytöstä ja niiden tilasta nyt ja tulevaisuudessa. 

Vuonna 2018 SYKEn, Helsingin Yliopiston ja Luken tekemä tutkimus kuitenkin osoittaa, että puuston ja metsien maaperän yhteenlaskettu hiilinielu vastoin yleisiä uskomuksia kasvaa. Helpotuksesta ei kuitenkaan kannata vielä huokaista, sillä ilmastonmuutos itsessään kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja heikentää metsiemme kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toisaalta kestävällä ja ilmastopositiivisella metsäteollisuudella ja -taloudella kannetaan korsi kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Metsäteollisuudessa metsät ovat arvokas luonnonvara, johon alan yrityksen toiminta perustuu: puiden kasvatukseen ja kaatamiseen, sekä puusta uusiutuvien, kestävien ja kierrätettävien tuotteiden valmistamiseen.

Ilmastopositiivinen metsätalous alkaa metsien istuttamisella. Metsään tulee istuttaa oikeanlaista puuta oikeaan aikaan, ja mielellään aina enemmän kuin sitä hakataan. Tästä esimerkkinä UPM:n malli, jossa jokaista hakattua puuta kohden istutetaan neljä puuta. Tämä pitää osaltaan huolen siitä, ettei metsien käytöstämme aiheudu metsäkatoa. Aktiivisen metsänhoidon mukaan metsää harvennetaan sopivasti, jotta hakkuupuut saavat tilaa ja valoa kasvaa taloudellisesti sopivaan mittaan. Harvennetut puut hyötykäytetään jokaista neulasta myöten esimerkiksi paperin, sellun ja vanerin valmistukseen ja biokemikaalien, -komposiittien tai -polttoaineiden raaka-aineina. Ilmastopositiiviseen metsätalouteen kuuluukin olennaisesti fossiilipohjaisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla. 

Kasvavan, nuoren metsän tehokkaasti ilmakehästä sitoma hiili sitoutuu puun ja maaperän biomassaan. Mikäli puu tai puupohjainen tuote poltetaan tai se maatuu, vapautuu ns. biogeenistä hiilidioksidia takaisin ilmakehään. Mikäli tuote ja sen puukuidut sitoutuneineen hiilineen pysyvät kierrätettyinä ja uusiokäytettyinä tuotekierrossa mahdollisimman pitkään, pysyy myös alun perin metsän biomassaan sitoutunut hiili pois ilmakehästä. Näin toimii ilmastopositiivisen metsätalouden kierto. 

Kestävästä metsätaloudesta puhuttaessa on puhuttava myös metsien monimuotoisuudesta. Metsäteollisuuden yrityksillä on velvollisuus hoitaa metsiä biodiversiteettiä turvaten. UPM on ainoa yritys, joka ei ole ainoastaan sitoutunut ylläpitämään, vaan lisäämään luonnon monimuotoisuutta metsissään. Olimme myös ensimmäinen metsäteollisuusyritys, joka käynnisti monimuotoisuusohjelman yli 20 vuotta sitten. Biodiversiteettiä tukeviin ja sitä lisääviin toimiin kuuluu mm. kestävän metsänhoito, jonka keskeisiin tavoitteisiin kuuluu luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja luonnontilan parantaminen, vesien suojelu, sekä metsien virkistys- ja monikäytön turvaaminen. Lisäksi biodiversiteettityötä rikastaa monimuotoisuushankkeet ja -tutkimus asiantuntijoiden kanssa sekä metsäsertifiointi. Kaikki UPM:n metsät ovat sertifioituja.

Toisaalta mitä ilmastotyöhön tulee, täytyy nähdä metsä puilta. Tällä tarkoitan sitä, ettei metsäteollisuuden ilmastopuheessa keskitytä ainoastaan hiilinielujen ylläpitämiseen ja lisäämiseen, vaan myös oman teollisuustoiminnan päästöjen pienentämiseen. Tämä vaatii tieteelliseen tutkimukseen perustuvia päästövähennystoimia ja -tavoitteita, joiden myötä sitoudutaan seuraamaan ja vähentämään koko yritystoiminnan ja toimitusketjun päästöjä. Viime vuonna UPM sitoutui yhtenä ensimmäisistä metsäteollisuusyrityksistä YK:n Global Compact Business Ambition for 1.5°C-aloitteeseen. Sitoutumisen myötä lupaamme tehdä tieteelliseen tutkimukseen perustuvia toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Käytännössä olemme sitoutuneet vähentämään tuotannon suoria ja energianhankintaan liittyviä päästöjämme 65 prosentilla ja hankintaketjun päästöjä 30 prosentilla.

Näin näistä kunnianhimoisista tavoitteista, tutkimuksesta, yhteistyöstä ja pitkäjänteisestä vastuullisuustyöstä rakentuu ilmastoa positiivisesti hyödyttävä metsätalous.

Ella Vilén, Senior Sustainability Specialist

UPM Communication Papers

---

Vieraskynäkirjoituksissa ääneen pääsevät eri alojen vastuullisuusammattilaiset ja eri yritysten edustajat. Kirjoitukset edustavat kirjoittajan ja tämän edustaman organisaation näkemyksiä.